Hoito ja olosuhteet

Toimintavarmat menetelmät

Navettarakennukset on suunniteltu mahdollisimman yksinkertaisiksi. Tekniikkaa ja automatiikkaa on todella vähän. Lannanpoistoon ja kuivitukseen käytetään pyöräkuormaajaa, ruokintaan traktoria ja seosrehuvaunua. Nämä menetelmät ovat melko toimintavarmoja säällä kuin säällä.

Eläimiä siirretään joka aamu lannanpoiston tieltä makuualueelle ja kuivituksen ajaksi taas makuualueelta lantakäytävälle. Näin hiehot tottuvat ihmisiin ja siirtelyyn kuin itsestään. Kun jokainen hieho on saatava siirtymään pois makuualueelta, on helppo erottaa, jos joku yksilö ei voi hyvin. Terveet eläimet kävelevät tai juoksevat reippaasti edellä, sairas jää joko makuulle tai kävelee huonosti. Kun hoitaja käy joka päivä eläinten seassa karsinoissa, huomaa helposti, jos laumassa on jotain poikkeavaa. Silmä oppii, miltä ”normaali” tilanne näyttää.

Eläinten hyvinvointiin olemme panostaneet paljon. Kun eläimet kasvavat kylmäpihatossa, on olosuhteiden oltava kunnossa. Nauta pärjää mainiosti kylmässäkin, kunhan sillä on puhdas, kuiva ja vedoton makuualue, raikas hengitysilma, puhdasta vettä ja riittävästi ruokaa tarjolla.

Kuivituksen kanssa olemme tehneet jatkuvaa tuotekehitystyötä alusta asti. Nykyiseen tilanteeseen olemme ainakin vielä tyytyväisiä, mutta tähän pääsemiseksi on kokeiltu vaikka mitä. Kuivitus vaikuttaa paitsi eläinten puhtauteen ja nukkumiseen, myös hengitysilmaan. Erityisesti vasikat ovat herkkiä huonolaatuiselle navettailmalle. Ja toki kuivituksen nopeus ja helppous vaikuttaa hoitajankin työhön ja hyvinvointiin. Kun päivittäiset rutiinityöt sujuvat helposti, jää aikaa eläinten tarkkailuun. Poikkeustilanteet, joko konerikot tai sairaat eläimet, heittävät aina päivärytmin sekaisin. Erityisesti silloin on tärkeää, että rutiinit hoituvat hyvin. Muutoin vuorokaudessa ei enää tunnit riitä kaikkeen tehtävään työhön.

Tutustu keskeisiin teemoihimme

Blogi

Lue lisää meidän ja hiehojen elämästä Hiehohotellissa

Terveydenhallinta

Olemme luoneet terveydenhallintasuunnitelman

Tuotannonseuranta

Tavoitteena kasvattaa terveitä, raamikkaita ensikoita

Pihaton kuivitus ennen ja nyt

Seosrehuvaunu oli aluksi todella kovassa käytössä, sillä myös kuivikeolki jauhettiin vaunulla silpuksi ja levitettiin kuivikepedille. Kätevää tässä oli se, että samalla koneella voi hoitaa sekä ruokinnan että kuivituksen. Huono puoli taas se, että oljen silppuaminen vei päivittäin lähes puolitoista tuntia, vaikka itse kuivitus kävikin nopeasti. Olki myöskin kulutti vaunua ja teriä melko paljon. Hinattava seosrehuvaunu sitoo koko ajan kaksi traktoria, mikä taas oli haaste peltotyöaikaan. Polttoaineen korkea hintakaan ei mieltä lämmittänyt.

Puhaltavaa paalisilppuria emme halunneet siinä muodostuvan pölyn ja melun sekä koneen hitauden vuoksi. Alun menetelmä ei tuollaisenaan toiminut, sillä vaunu ei jauhanut olkea tarpeeksi lyhyeksi. Liian pitkä olkisilppu ei toimi vinokuivikepohjalla kuten pitäisi, vaan korret sitoutuvat toisiinsa ”matoksi”, jolloin kuivike ei valu alaspäin. Seurauksena on makuualustan jatkuva märkyys, mikä taas lisää kuivituksen tarvetta. Kuivikepedin pinta vain nousee, joten lopulta karsinat on tyhjennettävä mekaanisesti, eli meidän tapauksessamme pienkuormaajalla.

Seuraavaksi kokeilimme rutikuivaa ruokohelpeä ja turvetta. Ruokohelpi murtuu helpommin kuin viljan olki, joten silppu oli huomattavasti lyhyempää. Turpeen kanssa seoksena helpi toimi hyvin. Pelkkää turvetta emme halunneet käyttää sen korkean hinnan vuoksi.

Lopulta löysimme hyvän kuivikkeenlevityskauhan. Kuivike jauhettiin edelleen seosrehuvaunulla, mutta kerralla voitiin tehdä isompi erä suoraan varastoon, jolloin päivittäinen kuivikkeen teko jäi pois. Kauhalla levitettiin ensin turve ja sen jälkeen päälle olki- tai ruokohelpisilppu. Kauhassa on pohjakuljetin, joka pyörii molempiin suuntiin, joten kuivikkeen voi levittää samasta ajosuunnasta molemmille puolille. Kauhan valmistaja on Reisjärvellä toimiva NY-TEK Oy.

Seosrehuvaunu huokaisi helpotuksesta, kun Rotogrind-merkkinen olkimylly saapui tilalle. Ruokohelpi- ja olkipaalit jauhaantuivat todella nopeasti hienoksi silpuksi, joka oli lähes yhtä hyvää imukyvyltään kuin turve. Lisänä käytettiin edelleen turvetta, mutta sen kulutus väheni huomattavasti olkimyllyn ansiosta.

Ruokohelpi oli hyvä ja aika imukykyinen tuote. Ongelmaksi kuitenkin koitui helven tuotanto. Pelkkään kuivikekäyttöön viljeltävää helpeä tarvittaisiin 100 hehtaaria. Ruokohelpipeltojen tai helven tuottajien löytäminen koitui melko haastavaksi. Oljen keruuta kuivikkeeksi ei kannattanut edes miettiä, sillä oljen hehtaarisato helpeen verrattuna on noin kolmannes. Paalaaminen keväisin ennen kasvun alkua oli haastavaa. Lisäksi ruokohelpi oli kuitenkin aika tiivistyvää materiaalia vinopedillä, eikä pedin valuminen toiminut hyvin.

Kun sitten lopulta alkoi ynnätä asioita ja laskea kuivituksen kustannusta, päädyimme turpeeseen. Helven tuotanto kuivikkeeksi oli kallista, kun siihen laskettiin pellon vuokra, lannoitukset, polttoaineet, paalaamiset, kuljetukset, silppuaminen ja niin edelleen. Puhumattakaan oman työn määrästä. Valmiiksi ”silputtu” laadukas turve olikin lopulta varteenotettava vaihtoehto. Koko viljelyssä oleva peltopinta-ala on rehuntuotannossa. Kuivikkeen tuotantoon sitä ei riittäisi.

Nyt olemme kuivittaneet pihattoa pelkällä turpeella vuodesta 2015. Ainoa huono puoli turpeessa on sen tummuus ja pölyäminen levityksen aikana. Muuten olemme tähän tyytyväisiä. Turvetta kuluu 10 kuutiota päivittäin, mikä kuulostaa suurelta määrältä. Eläimet kuitenkin pysyvät puhtaina eikä karsinoiden kuivikepinta nouse.

Hiehot-karsinassa

Vasikkalan kuivitus

Vasikkalan kuivikkeena käytämme nykyisin pelkkää hiekkaa. Vasikoiden karsinat ovat tasapohjaisia, kestokuivikekarsinoita. Aiemmin käytimme näissäkin olkea, ruokohelpeä ja turvetta. Kuiviketta lisättiin tarvittaessa ja välillä kuivikepetiä käännettiin. Kestokuivike oli vasikoille mukava makuualusta, pehmeä ja talvella lämmin. Ongelmana oli kuitenkin vasikoiden terveys. Yskä ja ripuli olivat jatkuvasti riesana, vaikka olosuhteet näyttivät muuten olevan kunnossa.

Paksu kuivikekerros palaa hiljalleen, kuten tietenkin kuuluukin. Siitä nouseva ammoniakki jää leijumaan pedin pintaan, juuri sille korkeudelle, missä vasikat makaavat. Orgaaninen aines on myös mainio kasvualusta bakteereille. Vaihdettuamme kestokuivikkeen pelkkään hiekkaan, vasikkalan sisäilma parani merkittävästi. Myös yskiminen ja ripulointi loppui.

Hiekkaa on käytetty marraskuusta 2016 saakka. Vasikat pysyvät puhtaina sorkkia myöten. Hiekkapeti vaihdetaan kokonaan noin viikon välein, menekki on noin 10 kuutiota viikossa. Kuivituskustannus putosi vasikkalassa kymmenesosaan verrattuna turvepetiin. Kustannussäästöä saatiin siis runsaasti, kuitenkaan tinkimättä vasikoiden hyvinvoinnista!

Hoito ja olosuhteet

Meidät tavoittaa

Päivi

040-5230 015

Tuomo

040-5730 477

Sähköposti

info (at) hiehohotelli.fi

Osoite

Yli-Tervalantie 22, 42330 Haavisto

Jaa
Jaa
Vieritä ylös
Malcare WordPress Security